Näkymä -tapahtuman historiaa lyhyesti

Vuonna 2002 näyttelyn nimi oli pelkkä ympäristötaidenäyttely. Projektipäällikkönä ja taiteellisena johtajana toimi keraamikko Sami Karhusaari. Näyttelyn suojelija oli vielä aikaisemmin keväällä ympäristöministerinä toiminut Vihreiden kansanedustaja Satu Hassi. Projekti käynnistyi keväällä ympäristötaiteilija Esa Maan ympäristötaideluennolla.

Sami Karhusaari ohjeisti näyttelyyn osallistujia seuraavasti: ”Kritiikissä voidaan olla mitä mieltä tahansa teoksien esteettisestä tasosta, mutta kenellekään ei saa antaa aihetta epäillä, etteikö kyseessä olisi nimenomaan ympäristötaidetapahtuma. Ympäristötaideteoksen ensimmäinen ja tärkein kriteeri on idean ja teoksen syntyyn johtava luomisprosessi. Ympäristötaideteokset synnytetään aina johonkin määrättyyn ympäristöön tai paikkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että taiteilijan on löydettävä inspiraationsa paikasta, johon teos tulee viettämällä siellä aikaa. Ympäristötaidetta ei voi suunnitella kotoa käsin. Teoksen synnyttämisessä ei tule pohtia ensisijaisesti sitä, miltä teos sijoituspaikassaan näyttää, vaan taiteilijan on tärkeää pyrkiä välittämään  yleisölle se ajatuskuvio, joka on johtanut teoksen visuaaliseen toteutukseen. Ajatuskuvion olisi oltava jonkinlainen vuoropuhelu taiteilijan ja ympäristön välillä.” Tukikohdaksi Sami oli neuvotellut Tapettitehdas Pihlgren ja Ritolan rantamakasiinin, jonne raivattiin talkoilla tilat kokoontumisia ja teosten työstämistä varten. Avajaisten yhteydessä tilassa pidettiin Ari Yrjänän taideteosten näyttely. Avajaiset järjestettiin makasiinin lastauslaiturilla ja sen edessä olevalla piha ja puistoalueella. Ohjelmaa oli runsaasti. Näyttelytilassa raikui myös Harri Salmisen ääniteos Suomi-Filmi - Miehen kuvia. Näyttelystä ja sen rakentamisesta koostettiin videotallenne, josta vastasi Jarkko Laaksonen.

Ajatuspaikka, Sami Karhusaari 2002


ENSIMMÄINEN NÄKYMÄ 2003

Seuraavana vuonna taiteelliseksi ohjaajaksi pyydettiin Pirkanmaan taidetoimikunnan ympäristötaiteen läänintaiteilijana juuri aloittanut kuvataiteilija Jaakko Himanen Tampereelta. Jaakko toi näyttelyyn mukanaan mukavan kattauksen ystäviään ja Nahkialanjärven puisto loi jälleen upeat puitteet onnistuneelle näyttelylle.
Toijalan kaupunki tuli mukaan vahvasti näyttelyn järjestämiseen Toijalan keskustan kehittämishankkeen myötä. Apulaiskaupunginjohtaja Eeva-Maija Mäntynen näki mahdollisuudet, joita näyttelyllä voidaan saavuttaa. Näkymä nimen näyttelylle keksi kaupungin viestintäsihteeri Minna Virolainen. Minnan ehdotuksesta avajaiset oli koottu kansainvälisyys teeman ympärille ja ne saivat runsaasti väkeä liikkeelle.
Näyttelyn suojelija oli kulttuuriministeri Tanja Karpela, jonka tervehdyksen avajaistilaisuudessa luki Pasi Kylmälä Toijalan Keskustan kehittämisyhdistyksestä.
Jaakko Himanen kirjoitti näyttelyesitteeseen seuraavasti: ”Näyttelyn ja erityisesti teosten syntyyn on vaikuttanut vahva yhdessä tekemisen prosessi. Näyttelyä edeltäneen kevään aikana on osallistuvien taiteilijoiden kesken järjestetty taiteilijatapaamisia. Tapaamisissa on yhdessä pohdittu ympäristötaiteen olemusta, kuultu luentoja aiheesta, annettu ja otettu vastaan kritiikkiä sekä käyty läpi tulevia taideteossuunnitelmia. Teosideat ovat suodattuneet muiden taiteilijoiden muodostaman koeyleisön kautta. Toisilta taiteilijoilta on saatu kannustusta, hyviä neuvoja ja apua vaikeidenkin suunnitelmien toteuttamiseen.”
Näyttely sai kansalaispalautteena valituksen koskien Toijalan kaupungin lunastamaa Heli Mäkisen ja Marianne Laitin teosta Matka ja Jaakko Himasen puun rungon ja oksien ympärille rakentamaa ovetonta ja ikkunatonta taloteosta nimeltä Tyhjiö.
Näyttelystä ja sen rakentamisesta toteutettiin jälleen videotallenne, josta vastasi Jarkko Laaksonen.

Tyhjiö, Jaakko Himanen 2003


TAIDEASEMA JA NÄKYMÄ 2004

Vuoden 2004 Näkymän erikoisuus oli vanha Teboilin huoltoasema, joka saatiin käyttöön tukikohdaksi palaneen rantavaraston tilalle. Tila ristittiin Taideasemaksi ja sen kahvio-osa kunnostettiin talkoovoimin galleriatilaksi. Tapettimestari Jaakko Ritola kävi tapetoimassa näyttelytilan isoimman seinän upealla Kultalautanen tapetilla. Näyttelyn ajan tilassa oli Jonas Gustavssonin maalauksia.
Taiteelliseksi ohjaajaksi kutsuttiin Jaakko Himasen ehdotuksesta kuvanveistäjä Vesa Toukomaa Lempäälästä. Projektin vetäjänä oli lasitaiteilija Anne Bergman. Anne oli toteuttanut ensimmäiseen ympäristötaidenäyttelyyn upean, luonnollisessa koossa olevan aurinkoa ottavan naisfiguurin muottiin puhalletusta lasista. Teoksen nimi oli Suojakerroin.Näyttelyn teema oli Ekologinen näkökulma, johtuen edellisen vuoden näyttelyn saamista valituksista. Näyttelyn suojelija oli Länsi-Suomen maaherra Rauno Saari, joka oli läsnä myös avajaisissa.
Vesa Toukomaa kirjoitti näyttelyesitteeseen seuraavasti: ”On hienoa huomata, kuinka tekijät ovat tänä vuonna erityisesti miettineet teostensa materiaalien kestoa ja kiertoa. Teoksia yhdistää selvästi tekijöiden huoli ympäristöstä sekä yksilön asema teknistyvässä, nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tämä ei tarkoita osoittelevaa eikä ryppyotsaista näyttelykokonaisuutta, vaan tekijät ovat onnistuneet käsittelemään vakavia asioita jopa hurvittoman hilpeästi.” Tästä oivana esimerkkinä oli kuvataiteilija Nelli Nion Uimaretki, jossa Nahkialanjärven pohjasta kerätyt roskat uiskentelivat erilaisten kellukkeiden varassa järven pinnalla.
Maaherra Rauno Saari sanoi tervehdyksessään: ”Vaikka taideteoksen idea sinänsä olisi yksinkertainen, niin moniko meistä sitä olisi kuitenkaan itse keksinyt tai kuinka moni sen vielä käytännössä olisi toteuttanut. Jos näin olisi, me olisimme kaikki taiteilijoita. Ehkä meissä kaikissa pieni sellainen onkin!”
Näyttelystä toteutettiin videotallenne, josta vastasi Jarkko Laaksonen.
Vuosi 2005 oli välivuosi eikä Näkymää järjestetty, koska oli päätetty panostaa enemmän seuraavan kesän näyttelyyn Toijalan kaupungin 60-vuotisjuhlan johdosta.

American Beauty, Pauli Ahopelto 2004


KAUPUNGINJOHTAJA JAUHOTETAAN!

Vuonna 2006 Toijalan kaupungin 60-vuotisjuhlien alla levisi villi huhu, että tervehdysten yhteydessä kaupunginjohtaja Pauli Ihamäki tullaan jauhottamaan. Huhu ei ollut ollenkaan tuulesta temmattu, koska kuvataiteilija Antti Laitisen avajaisperformanssissa oli tarkoitus levittää 120 kiloa vehnäjauhoa ympäri kaupunkia.
Performanssia varten Antti jauhotti itsensä tapettitehtaan pihassa isolla siivilällä yltympäriinsä ja näytti aidolta lumiukolta sonnustautuneena pelkästään polviin ulottuviin valkoisiin housuihin ja mahtavaan porkkananenään. Jauhot oli kaadettu isoon kottikärryyn, jota hän työnsi edellään ympäri kaupunkia. Kaupunginjohtaja käytiin tervehtimässä, mutta jauhotuksen kohteeksi joutui Toijalan keskustassa miesten kallein ja pyhin esine, auto. Performanssi oli niin suurenmoinen, että se pääsi Aamulehden kansikuvaan ja näyttelystä oli kuvien lisäksi mielenkiintoinen juttu lehden kulttuurisivuilla.
Näkymä Symposium 2006 järjestettiin kaksiviikkoisena avajaisiin ja näyttelyyn valmistavana tapahtumana. Tukikohtana oli Sataman vanha asema, jonne taiteilijoille oli järjestetty päivittäin aamiainen ja ruokailu. Taiteilijat olivat majoittuneena Helpiön huvilalle Kangassaareen.
Lainauksena Harri Laakson tekstiä näyttelyn esittelystä: ”Teeman Ihminen ja kaupunki avulla Näkymä 2006 tarkastelee yksilön ja yhteisön vuorovaikutusta, rakennetun ympäristön esteettistä luonnetta sekä ympäristöön eri medioin reagoivan taiteen uusia mahdollisuuksia.
Toiminnan yhtenä tavoitteena on pohtia niitä yhtymäkohtia, joita voi havaita eri medioiden ja kaupunkiympäristön metaforisen identiteetin välillä. Voisi sanoa, että minkä tahansa kaupungin identiteetti, kuten myös eri medioiden identiteetit toteutuvat ainoastaan mutkikkaiden liikahdusten, jälkien ja hahmojen todellisuudessa. Näkymä 2006 Symposiumissa luodaan näitä yhteyksiä ilmaisevia aineellisia muotoja Toijalan kaupungin konkreettiseen yhteyteen – tarkastellaan sitä, kuinka kaupungin muotoutuminen sekä mielikuvana, että arkisena elinympäristönä heijastuu sitä kuvaavan tai sen tilaan sijoittuvan teoksen kontekstiin.”
Työpajaan osallistuvien taiteilijoiden lisäksi alustuksia pitivät mm. Hanna Johansson (”Maataiteesta”) ja Harri Laakso (”Kuvan ja kaupungin yhteys filosofi Jean-Luc Nancyn mukaan”). Mielenkiintoisena yksityiskohtana vuoden 2012 näyttelyä ajatellen voidaan mainita, että Hanna Johansson näytti luennollaan dokumentin Outi Heiskasesta ja muusta ryhmästä.
Näyttelyn teokset olivat sijoitettuina ympäri kaupunkia, joka sai osakseen närkästystä Nahkialanjärven puistoon tottuneelta yleisöltä.
Taiteellinen ohjaaja Antti Laitinen ja Marketta Mäkelä ja työryhmässä Harri Laakso, Sami Karhusaari, Jaakko Himanen, Harri Salminen ja Teijo Kokko.

Vangittu hehku, Ari Sarkanen 2006


VIISIKKO VIRITTÄÄ VERKOSTOT

Ympäristötaidenäyttely järjestettiin vuonna 2007 osana Viisikko virittää verkostot hankkeen alueellista kuvataidenäyttelyä. Verkostot hankkeen ja näyttelyjen vetäjänä oli Jaana Laakso, ympäristötaideosuuden taiteellisena johtajana toimi Laura Uimonen. Laura osallistui vuoden 2006 Näkymä näyttelyyn teoksella Läpi kuljetut, joka sisälsi kolme raollaan olevaa ovea karmeineen vanhoilla raunioilla Toijalassa: Lastumäessä, kirkon mäellä ja Prykin kellarilla.
Ympäristötaidenäyttelyn pitopaikkana oli Taidekeskus Voipaalan pihapiiri.

Aamusta iltaan, Anneli Vainioinen 2007


NÄYTTELY LAAJENEE HAIHUNKOSKELLE

Viialan kunta ja Toijalan kaupunki lakkautettiin ja tilalle perustettiin Akaan kaupunki. Tämän johdosta näyttelyä laajennettiin Viialaan Haihunkoskelle teemalla Yhdistävä tekijä. Taiteellisena johtajana kuvanveistäjä Olli Larjo Hämeenlinnasta.
Vuoden 2008 näyttelyn päättäjäistapahtumassa Haihunkoskella paljastettiin valosuunnittelija Niklas Vainion suunnittelema Haihunkosken valaistus.
Olli Larjo kirjoitti näyttelyesitteeseen seuraavasti: ”Taiteen määrittely on hankalaa ja osittain turhaakin. Ympäristö käsittääkseni on sitä, mikä meitä kulloinkin ympäröi. Oli se sitten luonnon ympäristö, jättömaa, kaupunkimiljö, tai muu rakennettu ympäristö, sisätilakin. Ympäristöteos on suhteessa ympäristöönsä. Ympäristötaide taas mielestäni muodostuu ympäröivän tilan ja rakennetun teoksen vuorovaikutuksesta. Parhaassa tapauksessa tehty teos ja ympäröivä tila ovat sama asia. Paikan henki ja tilan luonne vaikuttavat tehtyihin tekoihin ja itse teos voi myös muokata ympäristöään. Kyse on vuorovaikutuksesta. Ympäristötaiteessa olennainen tekijä on myös aika ja sen eteneminen. Luonnon voimat vaikuttavat teokseen ja osallistuvat siten sen rakentamiseen. Ympäristötaide voi olla yhtä hyvin pysyvää, kuin katoavaakin taidetta.”
Vuonna 2008 Akaan kaupunki lunasti kaksi teosta: Tuula Vuokolan "Kivinen tie" ja Petri Kiviniemen "Rohkeutta", teos on Haihunkoskella.

Kivinen tie, Tuula Vuokola 2008


VOIMAA

Vuonna 2009 taiteelliseksi johtajaksi pyydettiin monialainen kuvataiteilija Eero Yli-Vakkuri Laura Uimosen antaman vinkin johdosta. Eero oli ollut assistenttina pystyttämässä akateemikko Outi Heiskasen näyttelyä Voipaalan taidekeskukseen alkuvuodesta.
Eero Yli-Vakkuri kirjoitti näyttelyesitteessä: ” Avoin ilmoittautuminen on tuonut yhteen monipuolisen joukon akaalaisia sekä ulkopaikkakuntalaisia, jotka saavat nyt äänensä kuuluviin julkisessa tilassa. Heitä yhdistää halu tuoda esille mielipiteitään sekä taitojaan ja osallistua taideteoksilla julkiseen keskusteluun. Akaalaisen yhteisön tarpeista syntynyt Näkymä vastaa osaltaan pirkanmaalaiseen ja kansalliseen itseilmaisun tarpeeseemme. Mielipiteiden esittäminen vaatii ennenkaikkea VOIMAA. Vielä vaativammaksi itsensä ilmaisemisen ja mielipiteiden jakamisen tekee julkisessa tilassa työskenteleminen. Näkymään osallistuvat taiteilijat ovat käyttäneet voimaa irtautuakseen tottumuksistaan, uudelleen arvioidakseen luuloja itsestään, akaalaisuudesta ja elinympäristöstään. Toivon, että Näkymä mahdollistaa tämän irtioton myös yleisölleen. Lisäksi näyttely antaa meille kaikille mahdollisuuden tarkastella tapoja, joilla kanavoimme itseilmaisuamme.”
Loppukesästä järjestettiin kritiikkipalaveri, jossa kritiikkiä antoivat teoksiin tutustumisen jälkeen kuvanveistäjä Maija Helasvuo ja kuvataiteilija Mika Karhu. Maija Helasvuo toivoi vaikka yhdessä tehden isompia teoksia. Yleisön ehdoton suosikki oli kuvataiteilija Käri Kärkiluoman interaktiivinen yhteisötaideprojekti Puumerkki. Teos oli S-marketin seinustalle pinottu halkopino, johon jokainen sai merkitä väriliiduilla oman puumerkkinsä. Kun kaikki klapit oli merkitty jatketiin S-marketin seinään. Näyttelyn jälkeen putsaamisessa meni talkooporukalta muutama tovi.
Vuonna 2009 Akaan kaupunki lunasti Vesa Kivisen ja Seija Vuoren teoksen "Lempeää voimaa"

Puumerkki, Kari Kärkiluoma 2009


ROHKEUTTA

2010 kuraattorina toimi Pekka Ruuska ja taustavoimana järjestäjän roolissa Akaan kaupunki ja TaideAkaa. Työryhmässä mukana olivat myös Akaan kuvataitelijat. Näyttelyalueina toimivat Nahkialanjärvi, Toijalan Satama ja Haihunkoski. Taiteilijoita osallistui 30, teoksia oli nähtävillä 26 (Nahkialanjärvellä 19 teosta, Toijalan Satamassa 2 , Haihunkoskella 1 teos).


RAAKATAIDE

Pekka Ruuska kuratoi Näkymän myös vuonna 2011 teemalla raakataide. Järjestäjinä edelleen TaideAkaa ja Akaan kaupunki/Kulttuuripalvelut. Julkisena tukijana toimi Pirkanmaan taidetoimikunta, ja paikallisesti Akaan kaupunki sekä lukuisat paikalliset yritykset. Näyttelyalueina toimivat julkiset tilat Akaan Toijalassa ja Viialassa. Kyseessä oli kansainvälinen näyttely hakemusten perusteella valituista taiteilijoista. Taiteilijoita osallistui 15 ja teoksia oli 15, joista kaksi palkittiin. Rahapalkinnolla huomioitin Antti Savela teoksestaan "Jörge" ja Kari Kärkiluoma teoksestaan "Vitt-itu-2".

Kirjoittaja Teijo Kokko, Näkymä työryhmän jäsen, TaideAkaan hallituksen jäsen


NÄKYMÄSTÄ VETOVOIMAA 2012-2013-HANKE
– Näkymän uudet tavoitteet

Hanke oli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittama yleishyödyllinen hanke, jonka tukijana oli myös Akaan kaupunki ja toteuttajana TaideAkaa ry. Hankkeen tavoitteena oli tuoda Näkymä -taidetapahtumalla näkyvyyttä ja vetovoimaa Akaan kaupungille ja nostaa tapahtuma uudelle tasolle.


TÄHTI

Näkymä koostui kesällä 2012 kolmesta näyttelystä, joiden yhteisenä teemana oli Tähti. Vuonna 2012 Näkymässä toimi tuottajana Salla Mistola sekä kuraattorina jatkoi Pekka Ruuska.
Näkymän kesän 2012 päänäyttely oli Record Singers, joka oli esillä Kulttuuritalo Laaksolassa. Esillä oli 1973–1993 toimineen performanssiryhmän taiteilijoiden teoksia, eli Outi Heiskasen, Hannu Väisäsen, Mirja Airaksen ja Pekka Nevalaisen taidetta. Harvinainen ja monipuolinen kokoelma piti sisällään muun muassa teoksia taiteilijoiden opiskeluvuosilta.
Space Tourism -näyttelyssä esillä oli sarjakuvataiteilija Kari T.Leppäsen maalauksia. Näyttely oli esillä Toijalan Veturimuseossa.
Näkymän perinteitä ympäristötaidenäyttelynä kunnioitettiin Open Sight -näyttelyllä, sillä esillä oli 21 teosta Nahkialanjärven ympäristössä. Mukana oli niin taiteilijaryhmiä, kuin yksittäisiä taitelijoita, Suomesta ja ulkomailta.

Kosketa!, Teijo Kokko 2012


MAA JA PAIKKA

Vuoden 2013 Näkymän teemana oli Maa ja paikka ja sen kuratoi ympäristötaiteilija Anna-Lea Kopperi. Teemalla Maa ja paikka  Anna‐Lea Kopperi halusi luodata pohtimaan sekä maataiteen (land art) että paikkasidonnaisen taiteen ajankohtaisia ja paikallisia kysymyksiä. Näyttely rakentui Akaaseen suomalaisten ja ulkomaalaisten taiteilijoiden yhteistyönä. Päänäyttämö Näkymälle oli edelleen Nahkialanjärven ympäristö Toijalassa. Tuottajana toimi Sofia Welling.
Näyttelyyn osallistui lähes kolmekymmentä koti‐ ja ulkomaista taiteilijaa, joiden teokset syntyivät tarkoin valittuihin paikkoihin Nahkialanjärven ympärstööni. Suurelle yleisölle, eri ikäryhmille ja kuvataiteilijoille kohdennetut keskustelutilaisuudet ja työpajat tarjosivat mahdollisuuden perehtyä ympäristötaiteen ja ympäristövastuun kysymyksiin. Näyttelyyn osallistuivat myös lapset teoksellaan Kotipesä, jota työstettiin yhteisesti päiväkodeissa kevättalven aikana. Ympäristötaidepajassa nuoret osallistuvat ympäristötaiteen tekemiseen. Nuoret toteuttivat persoonallisia näyttelyvihjeitä kaupunkiympäristöön ja teiden varsille Näkymä-opasteiksi.
Näkymän 2013 avajaisia vietettiin perjantai‐iltana 28. kesäkuuta. Näyttelyn avasi hankkeen suojelija ympäristöministeri Ville Niinistö. Juhlapuheen piti Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Minna Sirnö. Avajaisohjelmassa oli mm. performansseja, elävää musiikkia ja näyttelykierros, jolla taiteilijat itse kertoivat teoksistaan.
Vuonna 2013 Akaan kaupunki lunasti Anneli Vainosen teoksen "Suunnan muutoksia"

Tuuli x Vesi x Taivas, Sue Callanan 2013

Vuoden 2013 Näkymän katalogi aukeaa tästä linkistä.


NÄKEVÄN SOKEUS

Vuoden 2014 kuraattori, taiteen tohtori Mika Karhu halusi teemalla ravistella ja herättää näkemään arjen epäkohtia, jotka ovat silmiemme edessä, mutta joita kieltäydymme näkemästä. Teema provosoi sekä taiteilijoita että katsojaa kyseenalaistamaan omia näkemyksiään.
- Päinvastoin kuin ajatellaan, taiteella ei ole mitään tekemistä kauneuden kanssa, vaan ajattelun. Taide on ajattelun väline. Se voi auttaa tekemään havaintoja ja mahdollistaa meitä hahmottamaan maailmaa, selvitti kuraattori Mika Karhu.
Näkymän päänäyttämönä toimi edelleen Nahkialanjärven ympäristö. Taiteilijoista Näkymään oli kutsuttu Markku Hakuri, Tristan Hamel, Jonna Ilvessalo ja Anssi Taulu. Akaalaiset taiteilijat osallistuivat yhteisellä teoksella tulkiten teemaa omasta näkökulmastaan.
Päivölän opiskelijat "valtasivat" Ratamestarin talon. Rakennus päällystettiin neulegraffitein. Graffititeemaa toteuttivat Päivölän uuden kuvataidelinjan opiskelijat ottaen kantaa epäkohtiin omista lähtökohdistaan.
Kulttuuritalo Laaksolaan oli sijoitettu Markus Renvallin videoteos sekä hiilipiirroksia.

Näkymä 2014 -videon kuvaus ja editointi Riina Vilén.


UTOPIA

"On aidosti utooppista, miten Näkymän kaltainen tapahtuma syntyy kuin tyhjästä vuosi toisensa jälkeen. Mukana on valtavasti hyvää energiaa ja halua ilahduttaa paikallisia taiteen ystäviä", Näkymä 2015 -näyttelyn kuraattorit Mia Muurimäki ja Satu Kiuru toteavat.
Ehdotuksia taideteoksiksi Näkymään etsittiin avoimella kutsulla, joka julkaistiin ammattitaiteilijoiden järjestölehdissä ja sosiaalisessa mediassa. Mukaan kutsuttiin myös kuraattorien näkökulmasta teemaa kiintoisalla tavalla sivuavia teoksia tuottaneita taiteilijoita.
Näyttelyn teokset oli sijoitettu Nahkialanjärven puistoon ja Ratamestarin talolle. Avajaisia vietettiin 12.6.
Mia Muurimäen tutkimustyön kautta Näkymällä oli kiinnikekohta Aalto ARTSin Media Labissa kehitteillä olevaan Redesign of Society -hankkeeseen, jossa tutkitaan ja sovelletaan utooppista ajattelua (design fiction methods) erityisesti digitalisoitumiskehityksen tuottamien yhteiskunnallisten muutosten tarkasteluun.
Tiivis yhteistyö Satu Kiurun luotsaaman Päivölän opiston Kuvataidelinjan kanssa jatkui. Näkymä toimi pedagogisena toimintaympäristönä opiskelijoille, jotka pääsevät harjoittelutehtäviensä kautta mukaan ison näyttelyn rakentamiseen ja kuratoimiseen alusta lähtien.
Vuonna 2015 Akaan kaupunki lunasti Tellervo Viitaniemen teoksen "Kyvytön - Helpless". Rahapalkinnolla huomioitiin Johanna Laaja teoksestaan "Anima Mundi" ja Esa Maa teoksestaan "Kotio" sekä lahjakortilla Emilia Roos.

Akaan kaupungin lunastama Tellervo Viitaniemen Kyvytön - Helpless.


PUU

"Valittu puuteema on näkymällinen, myyttinen, metafyysinen, tieteellinen ja runollinen. Mytologisesti puu on usein tulkittu maailmankaikkeuden aistilliseksi kuvaksi tai selittäjäksi. Puu on monissa kulttuureissa elollisen luonnon tai koko maailman vertauskuva. Se on eräänlainen kosmologia - tapa jäsentää maailmankaikkeutta. Onko puu siis apuväline luomisen sekä tulevaisuuden ymmärtämiseen? Näkymässä puu jalostuu ja muuntuu uusiin ulottuvuuksiin. Innovatiivisia materiaalikokeilujakin on luvassa ekologisuutta unohtamatta."
Näin kirjoitti vuoden 2016 kuraattori Pauli Ahopelto valitsemastaan näyttelyaiheesta. Nahkialanjärven rantapuiston lisäksi teoksia oli sijoitettu kaupunkiympäristöön, mm. Veturimuseon puistikkoon, asematunneliin ja yritysyhteistyön merkeissä mm. Akaan Seudun, OP Akaan ja Pirkanmaan Osuuskaupan tiloihin.
Akaan kaupungin omistama Tietotalo rantapuiston välittömässä läheisyydessä toimi taiteilijoiden asemapaikkana ja lepotiloina. Taiteellisena tuottajana toiminut Niina-Anneli Kaarnamo järjesteli ansiokkaasti toimintaedellytyksiä sekä näyttelyn rakennusvaiheessa että koko sen kestoajan. Lisäksi hän masinoi yritysyhteistyöhankkeita alusta loppuun.
Tänä vuonna Akaan kaupunki ei lunastanut teosta kokoelmiinsa.

Kaisa ja Timo Berryn Lähde / Spring 2011 oli sijoitettuna Toijalan asematunneliin.